Miten kuluttajien toimintaa voi muka ennustaa?

Tänään paneudumme lyhyesti siihen, miksi taloustiede voi mallintaa ja ennustaa kuluttajien käyttäytymistä. Olen saanut asiaa koskien useita kysymyksiä. Toivon, että seuraava äärimmäisen lyhyt tiivistys selkeyttää asiaa edes vähän.

Miksi taloudenpitäjien rationaalisen toiminnan olettaminen on taloustieteellisessä analyysissä perusteltua?

On totta, että kuluttaja tai yleisemmin taloudenpitäjä ei aina optimoi eli maksimoi hyötyään säännönmukaisesti. Sen olettaminen on kuitenkin perusteltua, sillä lähtökohtaisesti on muistettava, että mallit ovat aina pelkistyksiä todellisuudesta. Taloustiede myöntää, että yhtä mallia ei voi soveltaa kaikissa mahdollisissa tosielämän sovellustilanteissa.

Toisekseen, tarkasteltaessa yleisemmin perinteistä kuluttajan teoriaa voimme todeta sen olevan varsin laaja sekä joustava teoriakehikko. Se sisältää joukon erilaisia mikrotaloustieteellisiä malleja, joita voidaan soveltaa eri tilanteissa. Kun perusmallia muokataan/laajennetaan, voidaan tarkastella vaikkapa tilannetta, jossa ajallisesti eriytyneet päätökset vaikuttavat toisiinsa. Toisaalta voidaan tarkastella tilannetta, jossa toimitaan epävarmuudessa, epätäydellisen tiedon valossa. Sama pätee siihen, että kulutus kytkeytyy säästämiseen elinkaarinäkökulmasta. Ja vaikka kyseessä olisikin ituhippi kuluttaja tai yleensä altruistinen kuluttaja, on taloustieteellä sovelluskelpoisia malleja.

Siis taloustiede ei varsinaisesti oleta, että hyötyään maksimoiva kuluttaja olisi egoisti, joka valitsee aina oman lyhyen tähtäimen etunsa.


Mikäli poikkeamat mallin ennustamassa käytöksessä ovat säännöllisiä, kertoo se, että malli ei ole paras mahdollinen.

Kolmanneksi, kun kuluttajan valintateorian toimivuutta tutkitaan tilastojen kautta empiirisesti, ei ole syytä olettaa, että kaikki kuluttajat toimivat juuri mallin ennustamalla tavalla. Olennaista taloustieteessä on se, että suurimmaksi osaksi kuluttajat toimivat mallin ennustamalla tavalla – kuluttajien tekemät virheet kuuluvat mallien luonteeseen. Mikäli poikkeamat mallin ennustamassa käytöksessä ovat säännöllisiä, kertoo se, että malli ei ole paras mahdollinen.

Viimeiseksi pointiksi:

Taloustieteen eräs osa-alue on käyttäytymistieteellinen taloustiede, joka laajentaa sekä muokkaa perinteistä kuluttajan valinnan teoriaa. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että moderni taloustieteellinen tutkimus on osannut lainata psykologiaa siinä, missä kylmä matemaattinen osa taloustiedettä ei selitä koko ihmismielen toimintakenttää. Perinteisen teorian ongelmana on juurikin sinänsä perusteltu ajatus siitä, että kuluttaja maksimoi rationaalisesti hyötynsä.