Tietoisuus aikamme keskeisistä haasteista

Taloustieteeseen poikkitieteellisellä twistillä nojaava ajattelufoorumi pyrkii ensisijaisesti korjaamaan mahdollisesti totuudenvastaisia ulostuloja yhteiskunnallisia rakenteita sekä niiden reformeja koskevissa keskusteluissa. Tähän pyritään kuvaamalla ympäröivän maailman taloudellisia realiteetteja mahdollisimman laaja-alaisesti sekä havainnollisesti. Johdattelemme lukijaa taloustieteen perusteisiin, jolloin talouspoliittiselle keskustelulle olisi entistä hedelmällisempi maaperä. Onhan epäilemättä niin, että mitä useampi puhuu samalla talouden kielellä tunnustaen samat perusperiaatteet, lait ja lainalaisuudet, sitä todennäköisemmin pääsemme hyviin kompromisseihin, jotka palvelevat yhteistä hyvää, vaikkakin arvomaailmoissamme eroja varmasti onkin.

Itse asiassa juuri arvokeskustelun sekä tieteen suoltamien tosiasioiden välinen ero on ehdottomasti oltava selvä kaikille keskusteluun osallistuville. Tässä voisimme muistuttaa, että historiassa vaikkapa yleisen oppivelvollisuuden pohjalla on nimenomaan ollut ajatus sivistyksen tärkeydestä yhteiskunnallisen vakauden ja hyvinvoinnin lisääjänä. Miksemme ottaisi historiastamme mallia kulkien kohti laajempaa sivistystä sekä tietoisuuden tasoa, sillä maailma on tänään aivan erilainen kuin oppivelvollisuuden alkuaikana. Björn Wahlroos on puhunut näkemykseni mukaan ansiokkaasti erilaisuuden merkityksestä vaikkapa juuri Suomen kaltaiselle kansainvälisen kaupan toimijalle. Wahlroosin mukaan oikeanlaisen erilaisuuden tavoittelun peruskulmakivenä on pysyä kiinni muuttuvassa maailmassa. Mikäli omaamme option valtavirtaan heittäytymiseen, voimme siltä pohjalta ponnistella ja etsiä omaa erityistä rooliamme. Koska maailma sivistyy kovaa vauhtia ja innovaatioteollisuuden sekä tuotekehittelyn rooli on huikean paljon isompi kuin perinteisen teollisuuden, on erilaisten tietojen ja taitojen kansallinen omaksuminen edellytys Wahlroosinkin peräänkuuluttamalle oikeanlaisen erilaisuuden etsimiselle.

Olemme lampaita, jotka toteuttavat maailmassa vallitsevien luonnonlakien muodostamia ketjuja. Ketjujen eri palasia tutkii joukko erilaisia tieteitä. Taloustiede on omalaatuinen tiede, joka sitoo palaset yhteen ja pyrkii ymmärtämään koko ketjua.

Edellä kuvattu ponnistelu, tiimityö oman kansakuntamme keskuudessa, vaatii juurikin alati laajenevaa tietoisuutta kohtaamistamme haasteista sekä keinoista kollektiivisten tavoitteiden täyttämiseksi. Yritystoiminta on luonnollisesti suurinta roolia näyttelevä osio kansantaloudellisen ylijäämän rakentamisessa. Juurikin siksi taloustiede palvelee loistavalla tavalla erilaisia yrityksiä koosta riippumatta. Järjestelmän perustan tunteminen avaa epäilemättä enemmän ovia menestyvälle liiketoiminnalle kuin yritysjohtotieteeseen ja markkinointitekniikkoihin keskittyvä yritystoiminnan luominen. Samaten kansalle tietoa levittävän median taloudenlukutaito tulee yhä olennaisemmaksi laatujournalismin takaajaksi. Tämä johtuu siitä, että taloudelliset maailman lainalaisuudet kytkeytyvät, verkottuvat alati monimutkaisimmiksi verkostoiksi jatkuvasti maailman loppuun asti. Tätä tapahtuu kaikkialla ilmiökentässä.

Kuten usein voidaan kuvitella, kysymys ei ole suhdannemuutosten analysoimisesta ja valtion budjetin vahtimisesta. Taloustieteessä valtavaa roolia näyttelee myös yritysten toimintakentän, edellytysten, rajoitteiden ja toteutuvan toiminnan tarkastelu jatkuvasti muuttuvilla markkinoilla. Kuitenkin talous on monimutkaisuudessaan täynnä erilaisia hankalia käsitteitä, mikä tarkoittaa selkolukuisen viestinnän tarvetta.

Kaipaammeko tarpeeksi tosiasioita?

Selkolukuisuudesta on hyvin pieni matka tosiasioiden ja näennäisten faktojen väliseen syventyvään ristiriitaan kansan keskuudessa kihisevässä mielipidekeskustelussa. Juttelin taannoin politiikasta kiinnostuneiden ystävien kanssa siitä, kuinka tietyt politiikan toimijat heikentävät keskustelun peruspilareita. Ehkäpä tärkein keskustelun peruspilari on se, että mielipide ei ole minkään arvoinen ilman viittausta tosiasioihin. Itse näkisin esimerkiksi oman kirjoitteluni täysin turhaksi toiminnaksi, ellen ole valmis kysyttäessä perustelemaan väitteitäni tutkituilla tosiasioilla.


Puutteelliset keskustelutaidot ovat olennaisin este ajattelulle – –

Lopuksi haluaisinkin siis kiteyttää aikamme keskeisimpien kipukohtien yhdistäväksi tekijäksi keskustelutaidot. Puutteelliset keskustelutaidot ovat olennaisin este ajattelulle ja yhteiskunnan rakentamiselle. Et voi oppia ajattelemaan osoittamatta arvostusta sekä kunnioitusta heille, joiden substanssiosaaminen ylittää omasi. Ilman halua ajattelun opettelemiseen, ei ole sinun hedelmällistä avata suutasi julkisesti.