Mikseivät suomalaiset tuotteet mene kaupaksi?

Kysymys kuuluu, menevätkö suomalaiset tuotteet kaupaksi. Jos menevät, hyvä. Jos eivät, asiaan kannattaa paneutua.

Suomalaiset yritystuet ovat koko komeudessaan melkoinen himmeli politiikkaa ja monitulkintaisia markkinahäiriöitä. Miksi yritystuki on markkinahäiriö ja mitä markkinahäiriö tarkoittaa? Yritystuella tarkoitetaan valtion tukea yritykselle. Yritys saa siten vastikkeetonta rahaa tavalla, joka poikkeaa pääoman hankkimisesta markkinoilta normaalisti. Tällä tavoin valtio puuttuu markkinoiden toimintaan tukemalla joitakin markkinatoimijoita, eli valtio tekee niin kutsutun markkinaintervention. Samaan aikaan valtio tulee vääristäneeksi markkinamekanismien ohjailemaa kehitystä. Olisiko tukea saanut yritys pärjännyt ilman tukea? Olisiko yrityksen kaatuminen edistänyt markkinoiden toimintaa siten, että jonkin kannattavamman yrityksen markkina-asema olisi vahvistunut esimerkiksi yksityisen rahoituksen turvin?

Onko intervention jälkeen syntynyt kehityssuunta hyvä vai huono, riippuu se katsantokannasta, vaikkakin kattavalla talouden tutkimuksella voidaankin suurimmassa osassa tapauksia määrittää parhaimman tukipolitiikan periaatteet – olettaen että arvioitsijat jakavat saman arvokäsityksen. Joka tapauksessa siis kuvattu markkinainterventio aiheuttaa terminologisessa mielessä markkinahäiriön, jonka hyvyydestä voidaan käydä akateemista keskustelua. Markkinahäiriö nimittäin tarkoittaa tilannetta, jossa markkinoiden allokointi ja tuotanto eivät toimi optimaalisesti. Suomeksi jonkun toimijan asemaa voi parantaa muiden toimijoiden kärsimättä.

Niin tai näin, kysymys suomalaisten tuotteiden kaupallisesta kurimuksesta tahtoo nousta pintaan keskustelussa Euroopan Unionin sekä rahaliiton jäsenyyden ja vapaiden markkinoiden vaikutuksesta Suomen rajojen sisäisiin markkinoihin. Kaikkien niiden, joille tämän kysymyksen vastaus on vielä epäselvä, kannattaa nyt hieraista lukulasinsa kirkkaiksi ja keskittyä lukemaan. Suomen avoimuus muulle maailmalle lisää vaihtoehtoja kauppojen hyllyillä ja avaa suomalaiselle tuotannolle mahdollisuudet kansainväliseen menestykseen. Ovathan Suomen kotimarkkinat varsin pienet, minkä vuoksi liiketoiminnan kasvattaminen törmää valitettavan pian kattoon, sillä ostajat loppuvat kesken. Mitä tulee ostajiin, tavallisiin tavan kansalaisiin, on kansainvälinen ja avoin Suomi ensi tilassa hyödyksi heille. Jo edellä mainitun kaupan vaihtoehtoja pursuavan hyllyn lisäksi avoin kilpailu laskee hintoja nimenomaan kuluttajan eduksi.


Olisiko siis niin, etteivät kansainvälinen vaihdanta ja EU eurolla höystettynä olekaan syyllisiä?

Valtio tukee suomalaista maataloutta ensisijaisesti siitä poliittisesta syystä, että Suomi voisi olla mahdollisimman omavarainen kriisitilanteessa, joka rajoittaisi rajat ylittävää vaihdantaa. Tämä on ainakin ääneen sanottu syy. Toisin sanoen kautta linjan suomalaisen maatalouden ei ole tarkoituskaan olla vientituote, joten tuotteet isketään markkinoille etenkin rajojen sisäiseen ravitsemukseen. Kysymys kuuluukin, ostavatko suomalaiset näitä tuotteita, joiden menestymistä kahvipöytäkeskusteluissa niin kovin toivovat. Ainakin moni omista tuttavistani, jotka ovat kärsivinään vaikkapa suomalaisen maatalouden ahdingosta, tarjoavat kahvipöydässään tuotteita, jotka tuodaan rajojemme takaa. Olisiko siis niin, etteivät kansainvälinen vaihdanta ja EU eurolla höystettynä olekaan syyllisiä?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s