Siksi perustulo

Mikä on tämä perustulo, josta niin kovasti puhutaan? Senhän huhutaan olevan kevään eduskuntavaalien kynnyskysymys. Onko perustulo vasemmistoanarkistien kutsuhuuto valtion kassan kyntämiseksi proletariaatille? Vai onko perustulo sittenkin porvarillinen juoni luopua harkinnanvaraisista sosiaalituista ja kyykyttää köyhää? Sitä paitsi, eikö tämä perustulo ole todettu kalliiksi?

Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa Kalle Kansalainen saa valtiolta vastikkeetonta tukea säännöllisin väliajoin, käytännössä kuukausittain. Sosiaaliturvan perinteisistä syyperustaisista tuista  suurimmaksi osaksi luovutaan, minkä vuoksi Kallen ei esimerkiksi irtisanotuksi tullessaan enää tarvitse pelonsekaisesti odottaa Kelan paperisotahuutoa.

Perustulomalleja on erilaisia. Eräänlaista mallia on Suomessa jo kokeiltukin. Tämä kokeilu oli kuitenkin teoreettinen malli, akateeminen kahvipöytäprojekti, jonka ei ollut tarkoituskaan olla kansantaloudelle ilmainen – saati sitten ylijäämäinen vaihtoehto nykyiselle sirpaleiselle palvelujen ja tukien himmelille. Tästä perustulon näennäisviisaat vastustajat ovatkin repineen argumentin tynkää jo jonkun tovin. Suomalaisista puolueista perustulon edelläkävijä on jo pitkään ollut Vihreät. Vihreillä onkin oma perustulomallinsa, joka tutkimusten mukaan lisää arjen ennustettavuutta ja turvallisuudentunnetta kannustaen työntekoon oletpa sitten yrittäjä tai palkkaduunissa. Valtion talouspolitiikan arviointineuvosto muistuttaa myös, että malli on ehdotetuista ainut kustannusneutraali ja siten toteuttamiskelpoinen.

Palkka juoksee, minä en

Ammattiahdistujien reserviliitto ja ideologinen muutosvastarinta ovat alkaneet kantaa huolta siitä, että perustulo pulttaa sinut, hyvä lukija, tukevasti kiinni kotisohvaan, sillä teetpä töitä tai et, muistaa valtio sinua joka kuukausi ruskealla kirjekuorellisella vastikkeetonta varallisuutta. Ja onhan huoli näennäisesti perusteltu, varsinkin mikäli asiaan ei edes tahdo paneutua. Nimenomaan tällä hetkellä suomalainen, joka elää tulonsiirtojen varassa, kohtaa niin kutsuttuja kannustinloukkuja työpaikkaa etsiessään. Saadessaan kylän kioskista muutaman työvuoron, joutuu tavan kansalainen toteamaan, että työttömyys on maltillisen palkkatulon ansaitsemista kannattavampi tapa elää Kelan kiskoessa tukensa takaisin palkkatulojen kertyessä. Keuruun keskuskioski saanee jatkaa rekrytointia…

Nyt lukija heristelee korviaan ja työntää lukulasejaan nenän vartta pitkin yhä ylemmäksi. Miten tämä on mahdollista? Kansalaisen palkka- ja pääomatulojen kasvaessa perustulo ei pienene, mikä estää edellä mainittujen kannustinloukkujen syntymisen. Kuitenkin tulojen kasvaessa riittävästi, perustulo verotetaan asteittain pois siten, että jokaisen lisäeuron tienaaminen on – aina – kannattavaa.

Vihreät kannattaa sosiaaliturvan päivittämistä nykyaikaisia työmarkkinoita vastaavaksi. Paljon puhutut työn murros sekä ilmastonmuutos edellyttävät yhteiskunnan perusrakenteilta uudistumiskykyä. Köyhyys on edelleen 2020-luvun kynnyksellä osa Suomea ja nuorten syrjäytyminen uhkaa jo itsessään huolestuttavasti kehittyvää huoltosuhdetta. Vihreä perustulo on oikeudenmukainen myös siksi, että se vähentää puolisoiden välistä elatusvelvollisuutta.

Perustulo arjessa

Hallituksen koulutuslupauksen pettäminen oli opiskelijoille ankara isku vasten kasvoja. Vihreä perustulo parantaisi opiskelijoiden heikentynyttä asemaa, sillä opintoraha (250€) muuttuisi perustuloksi (600€). Tämä vähentää huomattavasti tarvetta työskennellä opintojen ohessa ja auttaa opiskelijoita keskittymään opiskeluun. Kaiken lisäksi perustulon saa myös kesäkuukausilta, eikä sairastuminen sekä opintojen hetkittäinen hidas eteneminen vie opintorahaa.

Freelancerina työskentelevän Kalle Kansalaisen ei enää tarvitse erikseen hakea toimeentulotukea tulottomille jaksoille ja työttömänä työnhakijana Kalle voi keskittyä oman tilanteensa ja työllistymisensä edistämiseen perustulon (600€) turvin, ilman aktivointitoimia. Aktivointimalli on hyvä idea paperilla, mutta ihmisen psykologian alkeisiin perehtynyt tolkun ihminen ymmärtää sisäisen motivaation tuottavan enemmän hyvinvointia regulaatioon ja Kelan kaulapantaan nähden. Yrittäjänä Kalle hyötyy perustulosta (600€) enemmän kuin määräajaksi erikseen haettavasta starttirahasta, joka bruttona on noin 700 euroa kuukaudessa. Yrittäjäksi lähteminen on siten helpompaa ja innostavampaa.

Kaksi toteutustapaa

Teknisesti vihreän perustulon toteutustapoja on kaksi. Ne ajavat sinänsä saman asian ja ovat kumpikin kustannusneutraaleja sosiaaliturvavaihtoehtoja. Edellä kuvattiin niin kutsuttu kiinteä perustulo. Kalle siis saa kiinteän perustulon, jonka hyödyn hän maksaa pois tulojen kasvaessa riittävästi. Tämä siis tapahtuu siten, että jokaisen lisäeuron tienaaminen on kannattavaa. Toinen versio perustulosta on niin kutsuttu negatiivinen tulovero. Tässä mallissa perustulo pienenee lisäeuron tienaamista kannustavalla tavalla tulojen kasvaessa. Tämän vuoksi veroaste pysyy maltillisempana kuin kiinteässä perustulossa. Hallinnollisessa mielessä negatiivinen tulovero on yksinkertaisempi vaihtoehto, joten kannatamme sitä. Kaiken lisäksi negatiivisen tuloveron pienempi veroaste miellyttänee käsitetasolla useampaa ihmistä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s